Jep, taas kävi niin, että oon unohtanut koko blogin. Onhan se ajatus tuolla pääkopan takaosassa pyörinyt vähän väliä, kun muiden blogeja lukee, mutta omaan ei tunnu olevan ikinä aikaa/innostusta/aihetta. Tällä kertaa päätin kuitenkin rustata nopean 10 minuutin tekstin!
Kävin viime viikon tiistaina kuntospinningissä. Eipä tunnissa mitään vikaa ollut, hauskaahan se oli ja kolme varttia hurahti tosi nopeasti. Ongelmana olikin se pyörän satula! Ei oo muuten mikään maailman mukavin satula, sillä jopa mun vähemmän herkkää takapuolta ja erityisesti jotain istumaluita (tai mitänenytolikaan) alkoi särkeä jo puolessavälissä tuntia. Kärsin kuitenkin homman loppuun suosiolla, olis sieltä takarivistä sen verran noloa ollut poistua kesken kaiken. Tunnin loputtua sitten alkoikin päässä vippaamaan niin, että piti ottaa pyörästä tukea kun seisoi sen vieressä. Onneksi sen pystyi naamioimaan venyttelyksi, kun sitäkin vielä kaiken päätteeksi harrastettiin minuutin verran!
Torstaina sitten kävin Bodypumpissa. Ja ai suatana! Jalat tärisi puolen tunnin jälkeen ja liikkeet sai tehdä joko puoliteholla tai jättää puolet niistä tekemättä. Onneksi ohjaaja osasi neuvoa myös ne vähemmän raskaat liikkeet ja vieruskaveri auttoi tällaista avutonta ekakertalaista oikein mielellään. Kyllä sen rykäyksen jälkeen ihan hyvä fiilis oli, pakko se on kokeilla myöhemmin (paremmassa kunnossa) uudestaan!
Perjantaina en sitten meinannut päästä sohvalta millään ylös. Jumituin siihen kunnes tajusin voivani kierähtää siitä alas joutumatta käyttämään suurempia lihaksia. Kävely oli hankalaa, kädet tärisivät hiuksia kuivatessa ja meikkaaminen oli aavistuksen verran työlästä. Koulussa ei meinannut perse nousta penkistä.. mutta tää oli vielä pientä tulevaan verrattuna!
Koulukaverin uhkausten mukaisesti tilanne vaan paheni. Tulevana yönä en meinannut saada unta, kun olkapäät tuntui siltä että ne lähtee justnyt irti jos yritän vähänkin maata missä tahansa asennossa. Nukuin sinä yönä 4 tuntia. Lauantaina kävely sujui vielä hitaammin kuin edeltävänä päivänä ja piti kulkea hartiat lysyssä ja kädet eteen tuotuna. Kyykistyminen oli hankalaa ja vessassa käydessä haaveilin olevani mies, jottei pytylle vaan tarttis istua. Sunnuntaina olo olikin maagisesti parempi, enää reidet muistivat torstaiden urakan ja kädet pystyi vaivatta nostamaan suoraksi ylös. Hurraa, selvisin hengissä!
Tällä viikolla kyllä pitäydyn jossain vähän rennommissa lajeissa. Oliskohan pilates mitään? Tai ehkä käyn salilla tekemässä pikkiriikkisen lihasta ja käyn venyttelemässä sitten tunnilla varmuuden vuoksi, ettei tuu samanlaista viikkoa ku mitä viikonloppu oli.
Ja kiitos erään ystäväni olen pohtinut muuttoa Britteihin valmistumisen jälkeen. Lontoo olis tottakai The Juttu, mutta siellä on asumisen kustannukset ihan älyttömiä! Oon kyllä todennut olevani sen verran omituinen tyyppi, että saattaisin jopa kimppakämppään lähteä, varsinkin kun voisin lähteä valmiiksi kalustettuun kämppään täältä vaan parin matkalaukun kanssa. Toki säästöjä pitää olla, että tollasesta selviää hengissä, mutta jos sieltä aika nopsaan sais töitä niin why not?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti